Puntti Blogi - Kilpaileminen

01.04.2024


Milloin painonnostossa voi kilpailla?


Painonnosto on äärimmäisen helposti lähestyttävä laji kilpailemisen näkökulmasta. Jäsenten välisiin kilpailuihin (epäviralliset/harjoituskilpailut) ei tarvitse lisenssiä eikä varsinaista nostoasua (yksiväriset vaatteet ja paita housuihin riittää).


Piirikunnallisissa ja kansallisissa kilpailussa tulee olla seuranjäsenyyden lisäksi kilpailulisenssi sekä kilpailusääntöjen mukaiset varusteet. Kuitenkin tämänkin tason kilpailuihin pääsee monesti ilman tulosrajoja.


Painonnostokilpailuissa on poikkeuksetta jokaista nostajaa kannustava ilmapiiri. Kannustava ilmapiiri näkyy esimerkiksi kannustustaputuksina vaikka yleisössä ei nostajan omia tuttuja olisikaan. Vaikean paikan tullen, kun nostaja astelee lavalle kaikki kannustavat onnistumaan.


Käytännössä painonnostokilpailuun voi osallistua heti kun nostotekniikat osataan sillä tasolla, että suoritus voidaan hyväksyä.


Miksi kilpailla painonnostossa?


Kilpailemisen tarkoitus on jokaiselle kilpailijalle henkilökohtainen.


Monet painonnostajat ovat omaksuneet mentaliteetin itseään vastaan nostamisesta, joka madaltaa kynnystä kilpailemisen suhteen sillä vastus on sama kuin kaikissa treeneissä. Itseään vastaan nostaminen ei rajoitu tietyn tasoisiin nostajiin vaan esimerkiksi yksi parhaista suomalaisista painonnostajista Anna-Maria Tokola (Everi) on kertonut haastattelussa (Veto Perille, 8.4.2022) nostaneensa itselleen ja itseään vastaan koko uransa ajan.


Kilpailulavalle kiivetessä voi myös saada itsestään huomattavasti enemmän irti kuin kotisalilla, joka saattaa auttaa omiin parhaisiin tuloksiin yltämistä. Tämän lisäksi muiden kanssa kilpailu voi tulla nostajalle mukavana lisänä.


Monet painonnostajat nostavat nimenomaan kilpaillakseen muiden nostajien kanssa. Tämä on helpompaa jos sattuu sopimaan painoluokkaan, jossa kilpakumppaneita yleensä riittää. Yksittäiset painonnostokilpailut ovat usein suhteellisen pieniä kilpailuja, joissa jokainen nostaja saattaa kilpailla eri painoluokassa. Näissä tapauksissa kilpailua käydään usein sinclair pistein. Painonnostoliitto pitää myös tilastoa painonnostokilpailujen tuloksista, joten nostaja voi myös verrata itseään tilastollisesti muihin saman painoluokan nostajiin ja painoluokan yleiseen tulostasoon, vaikka varsinaisessa kilpailussa ei oman painoluokan nostajia olisi ollutkaan.


Tavoitteen asettelu kilpaillessa - Tavoitteena tulos vai sijoitus?


Tulostavoitetta asetettaessa tulee ottaa huomioon nostajan kilpailukokemus sekä vaikuttaako kilpailutilanne positiivisesti vai negatiivisesti kilpailusuoritukseen. Kokemattomalla nostajalla kilpailun aiheuttama jännitys saattaa olla haitallista ja todennäköisyydet itselle muutenkin haastavien painojen nostamiseen pienenevät kilpailutilanteesta johtuen. Kokenut nostaja osaa luultavammin kääntää jännityksen tai muun kilpailutilanteeseen liittyvän asian itselleen voimavaraksi ja nostaa näin todennäköisyyksiä onnistua itselleen haastavassa nostossa.


Tulostavoite on hyvä olla sellainen, joka motivoi tekemään parhaansa, mutta sen pitäisi olla kuitenkin realistinen eli se olisi saavutettavissa jos onnistuu omalla tasollaan todella hyvin.


Tavoite sijoittumisessa vaatii kilpakumppaniensa tulostason tuntemusta. Kuten tulostavoitteessa myös tietyn sijoituksen tavoittelussa tulee olla realistinen. Tietääkseen onko sijoittumisen tavoittelu realistista pitää pystyä vertaamaan omaa tulostasoaan muiden kilpailijoiden tulostasoon.


Tavoitteen asettelun realistisuus säästää urheilijan usein liialliselta pettymykseltä. Toki virhearvioita toisinaan sattuu, mutta jos osallistuu kilpailuun tietämättä kilpakumppaneiden tasoa on hyvin oletettavaa että 1. sijan tai 5. sijan tavoittelu ei välttämättä ole realistista. Jos osallistuu kilpailuun tavoitteen 1. sija ja onkin 31. sijalla kilpailun päättyessä pettymys on massiivinen.


Tavoitteen asettelussa tulee huomioida urheilijan itseluottamus ja sen vaikutus urheilijan suoriutumiseen sekä tavoitteen saavuttamisen tai saavuttamattomuuden merkitys urheilijalle. On hyvä toisinaan vahvistaa urheilijoiden itseluottamusta antamalla heille tavoitteita, jotka he suurella todennäköisyydellä saavuttavat ja toisinaan on taas hyvä motivoida ja haastaa tavoitteella, joka huomattavasti vaikeampi saavuttaa. Kuitenkin täysin epärealistisia tavoitteita tulisi välttää sillä se, että urheilijalla ei ole mahdollisuuttakaan onnistua ei palvele urheilijan kehittymistä.



-Ina